Täältä tullaan 2025

Se ois taas uusi vuosi ja uudet kujeet. Pohdin, että onko uuden vuoden lupausten tekeminen edes enää tätä päivää? Toisaalta itse rakastan uutta vuotta, koska siinä on aina sellainen uuden aloittamisen magia. Kaikki on taas mahdollista. Mutta siihen ei kuitenkaan liity lupaukset vaan enemmänkin sellainen lupaus tulevasta. Kaikki on mahdollista!

En muistaakseni ole enää hyvin pitkään aikaan tehnyt mitään lupauksia tai aloittanut elämääni alusta. No okei sellaisen tavoitteen olen laittanut, että pitäisin enemmän taukoja, en tekisi yhtään mitään ja meditoisin. Eli pysähtyminen olisi minun lupaus, mutta koen sen ehkä enemmänkin elämän mittaiseksi treeniksi. En näe, että siinä tulen koskaan täysin onnistumaan, mutta aina voi pyrkiä. Ehkä tässä onkin jotain, että tarvitseeko sitä ajatella lopputulosta tai aikataulua, että tässä ajassa on tähän pyrittävä. Ehkä enemmän on kysymys matkasta.

Jos kuitenkin niitä lupauksia on tehnyt ja kokee ne mielekkäiksi, niin ehkä antaisin kuitenkin vinkki vitosen eli pilkkomisen. Niin kuin tämä minun pysähtyminen. En koe, että alan heti joksikin hitaaksi hämäläiseksi, mutta jos vaikka malttaisin sen viisi minuuttia päivässä istua hiljaa tekemättä mitään niin se olisi jo saavutus!

Pienet muutokset, suuret vaikutukset

Voisiko vaikka kokeilla näitä, mutta huomio, listasta vain yksi asia!

• Lisätä yksi terveellinen ateria viikkoon

• Varaa 10 minuuttia päivässä omalle hyvinvoinnille

• Kirjoita joka ilta ylös yksi asia, josta olet kiitollinen .

Lepo ei ole laiskuutta

Ei, ei sitten mitenkään. Sinänsä on huvittavaa, että kaikenlaisella automatisoinnilla me ihmisethän pyrimme siihen, että voisimme tehdä vähemmän, mutta teemme koko ajan vaan enemmän. Tai että mihin sen vapaa-ajan käytämme? Someen?..töihin?

Elä hetkessä

Tämä on suurin klisee, mutta niin totta. Voi kun voisimmekin elää hetkessä. Se ehkä on ainakin itselle tämän pysähtymisen se Thö juttu. Pitäisi jotenkin antaa hetken kannatella.

Suurin osa ihmisistä elää normaalia arkea

Tätä pohdin myös tässä uudessa vuodessa ja uudessa minässä. Suurin osa meistä tekee vaikka mitä lupauksia ja ei pysy niissä, sellaista se on. Ja mitä sitten. Ehkä Some vaan tuottaa sellaista tarinaa, että kaikkihan tässä onnistutaan ja voidaan olla itseasiassa aivan super hyviä kaikessa. Ei olla, eikä pidä ja itseasiassa se olisi mahdotonta...Miten voisi olla kaikessa paras?

Normaalisti arki koostuu työpäivistä, kauppareissuista, harrastuksista, sarjan tuijotteluista, saman ruuan syömisestä ja kotona makoilusta. Suurin osa meistä tekee keskiverto työtä keskiverto palkalla. Ehkä haaveilee lottovoitosta ja lomamatkasta. Tavallisuutta pitäisi ylistää enemmän pysähtymisen rinnalla. On hienoa olla aivan tavallinen ja tylsä ihminen. Jo se, että olet elossa ja aivosi hyrräävät, on ihme.

.