%20(2).png)
Lasten kasvattaminen on yksi konstien ja neuvojen viidakko :D On jos jonkinmoista oppia ja koulukuntaan.
Ajattelinkin nyt kirjoittaa sellaisista työkaluista, joita itse käytän arjessa 2,5-ja 4-vuotiaan kanssa. Voi olla, että sinun perheeseesi ei sovi, mutta meillä nämä ovat toimineet, nimittäin tarrajärjestelmä ja mielialataulu. Tarrataulua eli palkitsemistaulua on meillä käytetty nukkumiseen, pottailuun, syömiseen ja nyt aamutoimiin. Mielialataulu on jääkaapissa kiinni ja se oli etenkin yhteen aikaan hyvinkin kovassa huudossa.
1. Tarrajärjestelmä.
Tarrajärjestelmässä ideana on luoda lapselle visuaalinen ja konkreettinen tapa nähdä oma edistymisensä ja luoda motivaatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teet lapselle viikkotaulukon, johon hän saa valita ja kiinnittää tarran, kun asiat ovat sujuneet sovitulla tavalla. Esimerkiksi meillä on sovittu tietyt aamutoimet, joidenka suorittamisesta saa lopuksi tarran. Tähän kuuluu myös aikuisen kuunteleminen ja totteleminen. Aamutoimet ovat hampaiden pesu, pesun tarkistus (lapset siis pesevät ensin itse, sitten tarkistetaan tulos), vaatteiden pukeminen (usein tässä on sisarusten välinen kisa, sekin nopeuttaa) ja ulkovaatteiden pukeminen. Kun kaikki menee hyvin, lapsi saa palkinnoksi tarran taulukkoonsa. Tarrataulukko ja tarrat ovat eteisessä, joten sieltä on helppo lisätä tarrat omaan tauluunsa. Lapset lisäävät ne itse.
Kun tarroja on kerääntynyt tietty määrä – esimerkiksi kymmenen – lapsi saa valita isomman palkinnon. Tämä ei tarvitse olla mitään suurta tai kallista, vaan olennaista on, että palkinto on yhteistä aikaa. Esimerkiksi meillä palkintona on ollut uintireissu tai vaikka yhdessä tehty retki leikkipuistoon. Lapsi saa itse päättää, mikä tämä palkinto on, joka taasen lisää hänen motivaatiotaan kerätä tarroja.
Tarrajärjestelmää voi mukauttaa melkein mihin tahansa arjen tilanteeseen, kuten:
- Aamutoimet: Hammaspesu, pukeutuminen ja vanhemman ohjeiden noudattaminen.
- Nukkumaanmeno: Hampaiden pesu, iltapuku, iltasatu ja sängyssä pysyminen.
- Syöminen: Uusien ruokien maistaminen tai aterian syöminen sovitulla tavalla.
Tärkeintä on johdonmukaisuus. Lapselle tulee antaa tarra vain silloin, kun sovittu ansaitseminen on tapahtunut eli ei puoliksi hyvästä. Myöskään jo kerättyjä tarroja ei saa rangaistukseksi ottaa pois. Jos jokin menee pieleen, on hyvä keskustella lapsen kanssa ja selittää, miksi tarraa ei tällä kertaa tullut ja mitä voisi tehdä toisin seuraavalla kerralla toisin. Näin lapsi oppii ymmärtämään, miten hänen omat teot ja päätökset vaikuttavat lopputulokseen.
2. Mielialataulu: Tunteiden sanoittaminen
Toinen hyödyllinen työkalu, jota olemme ottaneet käyttöön, on netistä ladattava mielialataulu. Tämä on yksinkertainen taulu, jonka avulla lapsi voi kertoa, miltä hänestä tuntuu. Lapsi näyttää taulusta kuvaa, joka kuvastaa hänen tunnettaan – onko hän iloinen, surullinen, vihainen tai vaikkapa innostunut. Taulu tulisi olla helposti saatavilla, esim. jääkaapin ovessa, mistä lapset voivat itse ottaa sen ja kertoa tunteistaan milloin vain. Voidaan myös keskustella, miten voisi saada jonkun tunteen, mikä kuvassa on.
Mielialataulun yksi tärkeä etu on se, että se auttaa lasta sanoittamaan tunteitaan, joita voi olla vaikea ilmaista sanallisesti, erityisesti pienemmillä lapsilla. Kun lapsi osaa osoittaa, miltä hänestä tuntuu, se helpottaa keskustelua ja auttaa vanhempaa ymmärtämään paremmin lapsen tarpeita ja tunteita.
Aikuinenkin voi hyödyntää mielialataulua. Tämä on erinomainen tapa mallintaa lapselle, että myös aikuiset käyvät läpi erilaisia tunteita ja on täysin normaalia ilmaista niitä. Aikuinen voi näyttää lapselle taulusta oman tunteensa – esimerkiksi "Olen tänään väsynyt" tai "Minua hieman jännittää" – ja näin luoda lapselle turvallisen tilan ilmaista omia tunteitaan. Tämä auttaa lasta ymmärtämään, että tunteet eivät ole "hyviä" tai "huonoja", vaan osa elämää, ja niiden ilmaiseminen on tärkeää.
Arjen tueksi eli helppo käytettävyys
Yhteistä näille molemmille järjestelmille on se, että niiden täytyy olla helposti saatavilla niin lapselle kuin aikuisellekin. Oli kyseessä tarrajärjestelmä tai mielialataulu, ne kannattaa sijoittaa johonkin näkyvälle paikalle – esimerkiksi jääkaapin oveen tai eteisen seinälle – jotta niitä muistetaan käyttää. Kun työkalut ovat osa arkea, niiden käyttö tulee luonnostaan, ja ne voivat auttaa tuomaan selkeyttä ja ennustettavuutta lapsen päivittäisiin rutiineihin.
Erittäin hyviä sivuja kaikenlaiseen materiaaliin ovat:
Minkälaisia työkaluja te olette käyttäneet perheessä?
Ja tärkeintä on muistaa, että ei meilläkään todellakaan aina muisteta tarroja tai sitä mielialataulua. Joskus vaan huudetaan ja aikuiset taantuvat lapsen tasolle. Se on täysin normaalia. Sitten vaan pyytämään anteeksi ja selittämään, että miksi tänään ei jaksanut olla rakentava ja ymmärtävä vanhempi <3
टिप्पणियां